s.52 Naisen harrastaman seksin määrän kohtuullisuus, riittävyys ja riittämättömyys ovat aina olleet lääketieteellinen ja moraalinen ongelma. Kun nykyäänkin vaikkapa prostituutiokeskustelussa viitataan myyttiin miehen välttämättä ja säännöllisesti tarvitsemasta seksistä, on naisen tarvitseman seksin määrä edelleen arvoitus.

s.54-55-56 Itse asiassa kaikki naisen ruumiinnesteet saivat kovasti huomiota. -- neste liitettiin hysteerikkoon, jonka valumiset ja vuodot olivat joko hysterian oireita tai sen jälkitiloja. Kaikkia näitä oireita pidettiin naisen pitkälle vietyinä perusominaisuuksina, joten raja valuvan naisen ja sairaalloisen valuvan naisen välillä oli häilyvä.

(Iso-Britannian hysteerikkonaisten) Hoitokeinoina oli käytössä koko gynekologian kova arsenaali: tosituvat vaginatutkimukset, kohtuun työnnettävät injektiot ja sen asentoa (kuvitteellisesti) korjaavat esineet, gynekologiset sähköhoidot, jäävesiperäruiskeet, emättimeen asennettavat iilimadot, klitoriksen vahingoittaminen rakkojen nostattamiseksi sekä kohdunkaulan ja klitoriksen syövyttäminen. 1800-luvun lopulla munasarjanpoistoleikkausket alkoivat korvata aiempia klitoriksenpoistoleikkauksia, joita tehtiin 1860-70-luvuilla esimerkiksi avioerohaluillaan tai seksuaalisella halukuudellaan hermostollisen sairautensa osoittaneille naisille. Ranskassa käytössä olleet neurologiset tutkimukset ja psykologiset kokeet ja tarkkailut vaikuttavat suorastaan edistyksellisiltä englantilaisten hysteerikkojen kohtalon rinnalla.

s.67 Hysteerikkojen puheita pidettiin epäluotettavina (niin kuin kaikkien naisten). -- Asetelma oli kuin 1800-luvun kulttuuri pienoiskoossa: mies perheenpäänä määrää ja määrittelee, nainen alamaisena myöntyy ja tukahduttaa itsensä. Miksi naisten onkaan ajoittain vaikea saada happea ja puhua ilman kuristavaa tunnetta rinnassa ja kurkussa?

s.68 Salpêtriéren hoitoilmapiiri ja ihmiskäsityts elävät edelleen. -- Pahimmat ja ahtaimmat salpêtriéret on varattu vanhuksille, joita sysitään ja lääkitään hiljaisiksi kuin Chacot'n onnettomia naisia.

s.69 Charcot'n demonstraatiot sairaalan ulkopuolisille kävijöille alkoivat vuonna 1878. Se oli maailmannäyttelyvuosi, joten ehkäpä Charcot sai idean tehokkaasti markkinoidusta ja elämyksellisesti puoleensa vetävistä maailmannäyttelyosastoista tuote-esittelyinee, työ- ja kansantanssiesityksineen.

s.71 Tiistai-iltaisin Charcot järjesti illallisia lähimmille ystävilleen, suosikkiopiskelijoilleen, poliitikoille ja taiteilijoille. Nuori Freud jännitti illallisille menoa niin kovasti, että otti annoksen kokaiinia ennen astumistaan Charcot'n yksityispalatsiin.

s.72 Salpêtriéren hysteriaklinikkaa on verrattu bordelliin: kumpikin oli rakentunut spektaakkeliksi miehen tirkistelyn haluisille fantasioille.

s. 73 King vertaa hysteerikkoa naiseen, joka asettuu raiskattavaksi ja samalla torjuu ajatuksen. se, ettei hysteerikkopotilas tajua seksuaalisten turhauumiensa ja kohtauksiensa yhteyttä, johtui Kingin mukaan hänen jakautuneesta persoonallisuudestaan. -- Sairaus oli luonteeltaas spektaakkeli, joten sitä tuli tutkiasärjestelmällisillä ja säännöllisillä spektaakkeleilla.

s.77 (Bruillet'n maalauksessa 'Chacrot opettaa Salpêtriéressa') Koko asetelma vahvistaa ajan käsitystä naisesta katsetta toivovana ja haluavana, masokistisena kohteena, jota miehet voivat veljelliseroottisessa yhteisymmärryksessä omistaa.

s.81 Yleensä sekä kaunokirjalliset että kuvalliset ruumiinavausaiheet liittyivät 1800-luvulla naisen ruumiiseen, jota leiekltiin auki yhä uudelleen ja uudelleen kuin makaaberina vastauksena naisen mysteeriin. -- Erityisen mieluinen kohde sekä kuvataiteen että kirjallisuuden ruumiinavauksille olivat hukkuneet prostituoidut.

s.83 Slapêtriéren hysteriaesityksissä ei käytetty miehiä, mutta heitä oli sairaalassa. -- Eikö mis voinut sairastaa hysteriaa?

s.85 psyykkisesti sairastuneen miehen erityinen nöyryytyksen aihe johtui siitä, että häntä kohdeltiin kuin naista.

s.87 Mieshysteerikot olivat täysin näkymättömiä silloin kun Salpêtriéren toimintaa popularisoitiin ja markkinoitiin.

Kortelainen, Anna: Levoton nainen - hysterian kulttuurihistoriaa